Kirjoittaja Lauri Leskinen
Lauri Leskinen työskentelee Teknisen Kaupan Liitossa ja Kaupan liitossa johtavana asiantuntijana, jossa hänen vastuullaan on muun muassa kauppapolitiikka. Leskinen on tehnyt työuransa pääosin suomalaisten ja kansainvälisten yritysten palveluksessa Suomessa ja ulkomailla.
Tautatietoja kaupan alasta
Suomessa kaupan ala käsittää päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan, teknisen kaupan ja tukkukaupan. Kauppa on Suomen suurin toimiala työllisten määrällä mitattuna. Ala työllistää Suomessa yli 290 000 henkilöä. Myös Eurooppa-tasolla kaupan rooli on keskeinen: yksi neljästä eurooppalaisesta yrityksestä toimii kaupan alalla.
Kaupan liitto on kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää suomalaista kauppaa. Kehitämme kaupan yritysten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötoimintaa sekä huolehdimme jäsentemme elinkeino- ja työnantajaeduista.
Sodan seuraukset kaupan alaan
Venäjän hyökkäyksen seurauksena alkanut sota Ukrainassa on kestänyt nyt yli puoli vuotta. Sota on vaikuttanut maailmantalouteen monin eri tavoin. Läntinen arvoyhteisö on asettanut Valko-Venäjälle ja erityisesti Venäjälle maailmanhistoriassa ennennäkemättömän laajat taloudelliset pakotteet. Suomessa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset tuntuvat kaikilla (kaupan) aloilla. Työnantajayritykset suhtautuvat Venäjä-pakotteisiin erittäin myönteisesti, vaikka monissa yrityksissä niistä koituu toiminnalle haittaa. Kauppa on – muiden toimijoiden tavoin – joutunut kiristämään vyötä ja sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen.
Käytännössä kaikki Venäjän-kauppaa harjoittavat suomalaiset yritykset ovat joutuneet etsimään korvaavia markkinoita ja raaka-aineiden lähteitä Venäjän ulkopuolelta. Huomattava osa Venäjän-kauppaa käyvistä yrityksistä arvioi liikevaihtonsa ja/tai kannattavuutensa laskevan Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tänä vuonna. Lähes kaikki Venäjällä toimineet suomalaiset kaupan alan yritykset ovat vetäytyneet tai vetäytymässä Venäjän markkinoilta. Venäjä pyrkii lainmuutoksilla vaikeuttamaan markkinoilta vetäytymistä sekä omaisuuserien myyntiä ja varojen kotiuttamista (Suomeen).
Sodan seurauksena monien raaka-aineiden saatavuus on vaikeutunut ja hinnat nousseet. Näin erityisesti muun muassa teräksen, viljan ja lannoitteiden osalta. Tällä puolestaan on vaikutusta elintarvikkeiden ja tavaroiden hintoihin. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi nostaa sähkön ja fossiilisten polttoaineiden hintaa. Tällä on kustannuksia ja sitä kautta hintoja nostava vaikutus koko yhteiskunnassa.
Kaupan logistiikka on joutunut etsimään uusia reittejä ja jopa muuttamaan toimintatapojaan Venäjän suljettua ilmatilansa sekä kontti- ja tavaraliikenteen kutistuttua Venäjälle ja Venäjältä. Tämä on aiheuttanut viiveitä toimitusketjuihin.
Näkemykset tilanteen normalisoitumisesta
Suomi on eräs maailman parhaiten kriiseihin varautunut yhteiskunta, ellei paras. Huoltovarmuus on kansallisella agendalla. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on entisestään nostanut varautumisen merkitystä. Kaupan alalla on tärkeä rooli osana kansallista varautumista.
Keskusteluissa nousee esille kysymyksiä: Kuinka kauan vielä soditaan? Milloin asiat palautuvat normaaleiksi? Milloin pakotteet puretaan? Näitä kysymyksiä pitää lähestyä pohtimalla sitä, mitä pitää tapahtua, jotta asiat normalisoituisivat – mikä on noiden tapahtumien todennäköisyys ja millä aikataululla?
Rauhanneuvottelut ovat Ukrainan ja Venäjän välinen asia, mutta on vaikea uskoa, että kansainvälinen yhteisö purkaisi asetettuja pakotteita, jos Venäjä ei peräydy valloittamiltaan alueilta. Nykyistä tilannetta vasten arvioituna Venäjä tuskin perääntyy vapaaehtoisesti. Useimpien arvioiden mukaan sota Ukrainassa tulee kestämään vielä jonkin aikaa. Kuinka kauan, sitä emme voi tietää. On aivan liian aikaista arvioida pakotteiden vaikutuksia Venäjälle, mutta asetetuilla pakotteilla tulee jollain aikavälillä olemaan erittäin suuret ja pitkäkestoiset vaikutukset Venäjän talouteen.
Tulevaisuutta arvioitaessa vaikuttaa siltä, että yritysten on jatkettava korvaavien markkinoiden ja raaka-ainelähteiden etsimistä, sillä Venäjä ei tule olemaan merkittävä vienti- tai tuontimaa Suomelle vähään aikaan.
