Lentorahti
Globaali taloustilanne, epävarmuus sekä varastojen korkeat täyttöasteet näkyvät lentorahdin vähentyneenä kysyntänä. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta kysyntä vähentyi noin 11 % verrattuna vuoden 2022 vastaavaan ajankohtaa ja noin 6 % verrattuna vuoden 2019 alkupuoliskoon. Suurin kysynnän pudotus, verrattuna vuoteen 2022, on tapahtunut Transpacific Eastbound (Aasia - Pohjois-Amerikka) reiteillä, jossa kysyntä vähentyi noin 30 %. Toki tällä välillä kysyntä oli poikkeuksellisen korkeaa vuoden 2022 aikana.
Kesäliikennekaudella lisääntyneet matkustajalennot ovat lisäänneet myös rahtikapasiteettia. Kuitenkin on hyvä huomioida, että laajarunkoisten matkustajalentojen rahtikapasiteettia on edelleen noin 16 % vähemmän saatavilla kuin vuonna 2019. Pandemian aikana kasvanut rahtikoneiden liikennöinti on vähentynyt ainoastaan muutamia prosentteja. Ennustettavissa on, että näiden liikennöinti tulee vähenemään, mikäli kysyntä ei lähde pian nousuun.
Aasiassa on jo ilmassa merkkejä jonkinlaisesta loppuvuoden kysyntäpiikistä. Erityisesti uusien high tech -tuotteiden markkinoille tulo sekä verkkokauppa täyttävät rahtikapasiteettia. Kysyntä Aasiasta voi hyvinkin kasvaa viimeisen vuosikvartaalin aikana kun joulusesonki sekä verkkokauppojen myyntikampanjat lisäävät kulutusta.
Yleisesti lentorahdin hintataso on edelleen alhainen, vaikka jälleen korkealle kohonnut lentokerosiinin hinta on alkusyksyn aikana hintoja nostanutkin.
Maantiekuljetukset
Kysynnän hidastuminen jatkui Euroopan rahtimarkkinoilla kesän aikana, mutta sen odotetaan hieman piristyvän vuoden loppua kohden. Myös maantiekuljetusten määrän odotetaan kasvavan Euroopassa tänä vuonna reilun prosentin verran, mikä on selvästi vähemmän kuin vuoden 2022 kasvuprosentti 3,4 %. Epävarma talous on johtanut investointien vähentymiseen ja vallitseva korkomarkkinoiden tilanne vaikuttaa merkittävästi kaluston ylläpitokustannuksiin. Kuljettajatilannetta Euroopassa hankaloittaa edelleen alan kiinnostavuus, heikot kouluttautumismahdollisuudet sekä palkkaus.
Suunnitellut tiemaksujen korotukset raskaaseen liikenteeseen Euroopassa astuvat voimaan asteittain. Tiemaksut nousevat Saksassa 1.12.2023. Saksan liittohallitus hyväksyi 14. kesäkuuta 2023 luonnoksen uudeksi lakiehdotukseksi tietullisäännösten muuttamiseksi digitaali- ja liikenneministeriön ehdotuksen mukaisesti. Muutos sisältää muun muassa ylimääräisen 200 euron hiilidioksidipäästöveron käyttöönoton raskaille ajoneuvoille (HDV) 1.12.2023 alkaen. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä sekä edesauttaa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Saksan tietullit tulevat jatkossa vaikuttamaan 3,5 tonnin ja sitä suurempiin tavaraliikenteen ajoneuvoihin. Päästöttömät ajoneuvot ovat vapautettuja tästä maksusta 31.12.2025 asti. Tiemaksut tulevat nousemaan myös Unkarissa 1.10.2023 ja Itävallassa 1.1.2024 alkaen.
EU:n parlamentti on määrännyt, että vuodesta 2024 alkaen varustamot ovat osa päästökauppajärjestelmää (Emissions Trading System, ETS). Järjestelmän tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna). Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä. Järjestelmän mukaan yritysten on maksettava vuosittain kasvihuonekaasupäästöjen päästöoikeuksista. EU:n päästöoikeuksien käyttöönotto merenkulussa tapahtuu asteittain, ja tämä luo kustannuksia varustamoille ja sitä kautta lisämaksuja kuljetuskustannuksiin.
Merirahti
Merirahtimarkkina on jatkunut tasaisena. Markkinoiden nopeat muutokset ja ennalta-arvaamattomat tapahtumat voivat kuitenkin vaikuttaa kehitykseen ja muuttaa varustamoiden käyttäytymistä nopeastikin. Varustamot pyrkivät aktiivisesti sopeuttamaan kapasiteettiaan kysynnän mukaisesti, mikä voi johtaa vaihteluihin kuljetuskustannuksissa ja sitä kautta vaikuttaa tuotantoketjuihin.
Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa edelleen globaaleihin logistiikkamarkkinoihin. Konfliktit aiheuttavat epävakautta energian ja raaka-aineiden hinnoissa, mikä saattaa lisätä kuljetuskustannuksia. Inflaation hidastuminen ja korkojen vakiintuminen vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin ja kuluttajien ostovoimaan, mikä voi puolestaan heijastua positiivisesti kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta nostaa kuljetettavia rahtimääriä.
Loppuvuoden osalta odotetaan, että keskimääräiset lyhytaikaiset merirahtihinnat jatkavat maltillista laskuaan spot-rahtimarkkinoilla johtuen osittain edelleen heikosta kysynnästä. Nykyisestä kehityksestä huolimatta monet asiantuntijat ovat edelleen varovaisia, varsinkin kun on kyse hintakehityksestä. Tulevat kuukaudet tarjoavatkin siis edelleen epävarmuutta.
Sea Intelligence ja Global Liner performance -raporttien mukaan varustamoiden globaali aikataulujen luotettavuus on parantanut viimevuotiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Aikataulujen luotettavuus mittaa valtamerialusten aikataulussa pysymistä. Luotettavuusindeksi oli tämän vuoden elokuussa 65 %. Vastaava indeksi oli vuoden 2022 elokuussa 37,7 %. Vaikka luotettavuus tippui hiukan heinäkuusta (70,4 %), se on jo lähempänä pandemiaa edeltävää aikaa. Aikataulujen luotettavuus on selkeästi alhaisempi, kun huomioidaan feeder-liikenne Suomen osalta.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tarkistanut ympäristöstrategiaansa
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tehnyt merkittäviä muutoksia tavoitteisiinsa kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tarkistettu strategia sisältää tavoitteen kansainvälisen merenkulun päästöjen nollaamisesta vuoteen 2050 mennessä, sitoumuksen varmistaa vaihtoehtoisten kasvihuonekaasupäästöttömien ja lähes nollapäästöttömien polttoaineiden käyttöönotosta vuoteen 2030 mennessä sekä ohjeelliset tarkistuspisteet vuosille 2030 ja 2040.
IMOn ympäristöstrategian lisäksi myös Euroopan komission Fit for 55 -ilmastopaketti sisältää merenkulkuun liittyviä aloitteita, joiden odotetaan vaikuttavan merkittävästi merenkulkuun: päästöjen odotetaan vähentyvän tehokkaasti, mutta merenkulun kustannusten odotetaan nousevan.
