Floating Contact Form Portlet
Sisältöjulkaisija

Takaisin Unconference 2023 tarjosi monipuolisia keskusteluita

Unconference-tapahtumamme sai huikean hyvän vastaanoton. Päivä tarjosi osallistujille hienoja ja antoisia keskusteluita. Päivän aikana järjestettiin työpajoja tapahtuman teemoihin liittyen. Tälle sivustolle on koottu työpajoissa esille nousseita pohdintoja.

Järjestimme torstaina 16.3. Unconference-verkostoitumistapahtuman, jossa päivän sisältö luotiin yhdessä osallistujien kesken. Päivä rakentui tärkeiden teemojen ympärille: vastuullisuutta tukeva logistiikka, ennakointi ja toimintojen optimointi alati muuttuvassa liiketoimintaympäristössä sekä digitalisaatio asiakaskokemuksen rakentajana. Inspiroivista keynote-puheenvuoroista vastasivat alansa suunnannäyttäjät: Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK), Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (ETLA) sekä Petteri Hellén Finnair Cargolta. Teemapuheenvuorojen jälkeisissä työpajoissa eri alojen ja organisaatioiden ammattilaiset pääsivät moderaattoreiden johdolla vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia päivän teemojen äärellä yhdessä muiden yritysten edustajien kanssa.

Vastuullisuutta tukeva logistiikka

Vastuullisuus ja vihreät arvot ovat pinnalla useissa organisaatiossa ja osassa yrityksistä vastuullisuustavoitteet on sidottu strategisiin tavoitteisiin. Tuotteiden elinkaariajattelu sekä pakkausten suunnittelu nähdään tärkeänä osana vastuullista toimintaa. Osalle yrityksistä se on lisännyt mahdollisuuksia kiertologistiikan näkökulmasta. Jatkossa pakkausten suunnitteluun tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota, sillä nykyaikana tuotteita pakataan liikaa. Tehokkaampi pakkaaminen tuo säästöjä muun muassa rahtikapasiteetin ja materiaalin kulutuksen osalta. 

Yritykset näkevät osittain, että korkeat kustannukset esimerkiksi ympäristöystävällisempien kuljetusratkaisuiden hyödyntämisessä hidastavat tällä hetkellä vihreää kehitystä. Toisaalta kiristyvän regulaation taas nähdään kiihdyttävän toimenpiteitä ja kehityksen suuntaa. Poikkeusaikana tavaroiden liikkeelle saaminen on ajanut vastuullisuuden sekä ympäristöystävällisyyden edelle. Nykypäivän haasteet ovat kuitenkin edesauttaneet yritysten suhtautumista riskiperusteiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Ennakoimalla ja paremmalla toimitusketjusuunnittelulla yrityksillä on mahdollisuus valita vähäpäästöisempi kuljetusratkaisu. Asiakkaat toivovatkin logistiikkayritysten tarjoavan vaihtoehtoja eri kuljetusmuotojen nopeuksista ja niiden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Näiden tietojen valossa esim. kiireettömille lähetyksille pystyttäisiin valitsemaan hitaampi ja ympäristöystävällisempi kuljetus. 

Yritysten tulisi ottaa myös toimittajien maantieteellinen sijainti sekä yhteistyökumppaneiden valinta tarkemman arvioinnin kohteeksi niin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuushaasteiden kuin Kiina-riippuvuuden minimoimiseksi. On selvää, että ilmaston kannalta on parempi, mitä vähemmän tavaroita on tarvetta kuljettaa edestakaisin. Kasvihuonekaasupäästöjen minimoimiseksi tulevaisuudessa saatamme nähdä, että raaka-aineiden ja komponenttien hankinta ja kokoonpano siirtyy lähemmäksi markkinaa. Myös paikallisella tasolla toimiessa optimointiin tulisi kiinnittää huomiota: esimerkiksi tyhjien konttien ajo purun jälkeen satojen kilometrien päähän satamaan on turhaa, sillä lähistöllä voisi olla samaan konttiin sopivaa lastattavaa.

Ilmastotoimien lisäksi geopoliittiset jännitteet lisäävät yritysten tarvetta miettiä toimitusketjujaan uudestaan.

Ennakointi ja toimintojen optimointi alati muuttuvassa liiketoimintaympäristössä 

Inflaatio, energian hinnan nousu, Kiinan järeät toimenpiteet koronaviruksen leviämisen estämiseksi sekä geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävakautta myös rahtimarkkinoilla viimeisten vuosien aikana.  Etenkin geopoliittiset haasteet ovat lisänneet kuljetusliikkeiden toimintaan liittyviä vaatimuksia muun muassa pakotteiden ja vientirajoitteiden muodossa. Pakotteiden ja rajoitteiden lisääntyessä sidosryhmien analysointi ja tarkastelu ovat entistä tärkeämpää; yritysten tulee tuntea asiakkaat läpikotaisin. Pidentyneiden toimitusaikojen, saatavuusongelmien sekä geopoliittisten riskien tunnistamisen myötä yritykset ovat harkinneet hankintaketjujen lyhentämistä sekä riippuvuuttaan nykyisiin toimijoihin. Toisaalta tilanne on ajanut yrityksiä varmuusvarastojen kasvattamiseen, mikä taas on nostanut varastoarvoja merkittävästi. 

Relevantin tiedon saaminen ja tiedonkulun nopeus ovatkin avainasemassa, kun pyritään nostamaan reagointinopeutta ja tekemään johdonmukaisia päätöksiä. Jatkossa jo hiljaisten signaalien pohjalta pyritään varautumaan paremmin ja analysoimaan mahdollisia riskejä. 

Myös vaatimukset henkilöstön osaamista kohtaan ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Osaamisen kehittämisen tulisikin olla osa organisaationkulttuuria, osa johtamiskäytäntöjä ja osa arkea. Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymisessä? Työnkierto ja ristiin koulutukset auttavat tehtäväkentän laajentamista, rikkovat siiloja ja mahdollistavat erilaisia urapolkuja. Työnkierto voi myös vaikuttaa sitouttamiseen, sillä työntekijä pääsee etenemään ja syventämään osaamistaan saman työnantajan palveluksessa.

Digitalisaatio asiakaskokemuksen rakentajana

Digitalisaatio on mahdollistaja ja väline päämäärään, mutta se ei ole itse päämäärä. Osaamisen sekä resurssien puute nähdään kehityksen esteenä ja jatkuvan ajantasaisen tiedon tuottaminen on haasteellista. Digitalisaation kehittämiseksi sidosryhmien, kuten logistiikkapalveluiden tarjoajien ja asiakkaiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä.

Ennustavan tiedon tarve kasvaa yhä enemmän tulevaisuudessa. Asiakkaat kaipaavat varmoja tietoja materiaalien saapumisesta sekä niiden kulkuun vaikuttavista tekijöistä. Digitalisaation myötä tiedonsaannin helppous ja nopeus lisääntyvät. Verkkoselaimella käytettävien työkalujen rinnalle kaivataan myös mobiilisovelluksia. Palveluilta odotetaan yksinkertaisuutta ja helppokäyttöisyyttä sekä mahdollisuutta personoidun datan saamiselle. Nähtäväksi jää, millaisia rajoituksia tietosuoja-asetukset aiheuttavat tiedon käytölle.

Nykyaikaiset digitaaliset palveluratkaisut mahdollistavat paljon, mutta oman haasteensa luo erilaisten digialustojen suuri määrä. Digitaalisten palveluiden tarjoajien tulisi taas ymmärtää, millaista tietoa käyttäjät tarvitsevat. Sen sijaan, että keskitytään visuaalisesti hienoihin digitaalisiin ratkaisuihin, tulisi yritysten pitää pääpaino sisällössä. Digitaalisten palveluiden käyttöönotossa ei tulisi unohtaa henkilökohtaista opastusta ja tukea - mieluiten ihmiseltä eikä robotilta.