IMO:n ilmastotavoitteet
Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on YK:n alainen merenkulun turvallisuuden kehittämiseen ja merien saastumisen ehkäisemiseen keskittynyt järjestö. IMO:n tavoitteena on vähentää kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteettiä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna, sekä puolittaa merenkulun kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä.
IMO:n ilmastonsuojelun strategian tavoitteita tukevina toimenpiteinä astui tammikuussa 2023 voimaan uusi asetus, joka velvoittaa kaikkia suuria aluksia mittaamaan energiatehokkuuttaan. Alukset ovat velvollisia ilmoittamaan saavuttamansa energiatehokkuusindeksin (EEXI) sekä aloittamaan tiedonkeruun vuotuisen toiminnallisen hiili-intensiteetti indikaattorin (CII) ja CII-luokituksen raportoimista varten. Hiili-intensiteetti suhteuttaa kasvihuonekaasupäästöt kuljetetun rahdin määrään.
IMO on jo aiemmin asettanut uusille aluksille EEDI-vaatimuksen, jonka tavoitteena on edistää energiatehokkaampien eli vähemmän saastuttavien koneiden ja laitteiden käyttöä. EEDI edellyttää energiatehokkuuden määrittelyä jo aluksen suunnitteluvaiheessa.
Myös merenkulun polttoaineen rikkipitoisuuden enimmäismäärään tulee uusia tiukennuksia. Vuodesta 2020 lähtien korkeimmaksi sallituksi rikkipitoisuudeksi asetettiin maailmanlaajuisesti 0,5 prosenttia. Kuitenkin tietyillä haurailla ekosysteemialueilla, kuten Itämerellä, sallittu maksimipitoisuus on ollut jo vuodesta 2015 lähtien 0,1 prosenttia. Vuonna 2025 0,1 prosentin sallittu maksimipitoisuus laajenee kattamaan myös Välimeren alueen.
EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti
IMO:n ilmastotavoitteiden lisäksi Euroopan komission valmistelema Fit for 55 -ilmastopaketti sisältää merenkulkuun liittyviä aloitteita:
- FuelEU Maritime -asetus uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä
FuelEU Maritime -asetus edellyttää aluksia siirtymään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön vähitellen. Aluksille asetetaan vuodesta 2025 alkaen viiden vuoden välein kiristyvä tavoite käytetyn energian kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämiseksi. Lisäksi kontti- ja matkustaja-alusten tulee vuodesta 2030 alkaen käyttää satamissa maasähköä tai muuta nollapäästöteknologiaa. - Merenkulku osaksi päästökauppaa
Meriliikenne liitetään 1.1.2024 alkaen asteittain osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää. Päästökaupassa meriliikenteen toimijat maksavat oikeudesta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. - Energiaverodirektiivi
Kansainväliseen kauppamerenkulkuun käytetyt polttoaineet ovat verottomia. Energiaverodirektiivin uudistuksen myötä merenkulun polttoaineet asetettaisiin veronalaisiksi. Uudistus koskisi aluksia EU:n sisäisessä rahti- sekä säännöllisessä matkustajaliikenteessä.
Lisäksi merenkulkuun tulee vaikuttamaan EU:n ilmastopakettiin kuuluva aloite vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfradirektiivistä (AFIR). AFIR-asetus asettaa velvoitteita maasähkön ja nesteytetyn metaanin tarjoamiselle satamissa.
Neuvottelut FuelEU Maritime ja AFIR -ehdotuksista ovat kesken ja asetusten hyväksymiselle tarvitaan neuvoston yksimielisyys.
Ilmastopaketin odotetaan vaikuttavan merkittävästi merenkulkuun: päästöjen odotetaan vähentyvän tehokkaasti, mutta merenkulun kustannusten odotetaan nousevan. Muun muassa investoinnit uuteen teknologiaan sekä tarvittavaan infrastruktuuriin nostavat kustannuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan merenkulun kustannusvaikutukset voivat olla verrokkimaita korkeammat Suomelle maantieteellisen sijainnin ja talvimerenkulun takia.
Lähteet: European Commission, International Maritime Organization, Liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen Varustamot Ry, Suomi ulkomailla, Ympäristöministeriö
