Euroopan Unionin Fit for 55 -ilmastotavoitteen mukaan EU:n kokonaispäästöjä on vähennettävä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tieliikenne aiheuttaa noin viidenneksen koko Europaan Unionin kasvihuonekaasupäästöistä, minkä vuoksi tieliikenteen päästövähennyksille kohdistuu suuret paineet. Saavuttaakseen nämä kunnianhimoiset tavoitteet EU on osana valmiuspakettia määritellyt Euroopan tieliikenteeseen seuraavat päästövähennystoimenpiteet:
- Merenkulku liitetään osaksi päästökauppaa
Suomen maantieteellisen sijaintinsa takia maantiekuljetukset Suomen ja Manner-Euroopan välillä sisältävät lähes aina myös merimatkan. Vuoden 2024 alusta asteittain voimaan astuvassa päästökaupassa meriliikenteen toimijat maksavat oikeudesta aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
- Maantieliikenteelle erillinen päästökauppajärjestelmä
Päästökauppajärjestelmän ja taakanjakoasetuksen myötä tieliikenteelle perustetaan erillinen uusi päästökauppajärjestelmä (ETS II). Kullekin jäsenmaalle asetetaan uudet, sitovat tavoitteet vuodelle 2030 ja vuotuiset kansalliset päästörajat. Ehdotuksen mukaan Suomen tulisi puolittaa kasvihuonekaasupäästönsä vuoteen 2005 verrattuna. Uusi päästökauppajärjestelmä kattaa polttoainejakelijat ja päästöoikeuksien huutokaupan on määrä alkaa vuonna 2027.
- Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus (AFIR)
Tieliikenteen osalta asetus velvoittaa EU:n jäsenmaita rakentamaan sähkön, vedyn ja nesteytetyn metaanin lataus- ja tankkausasemia pääteiden varteen niin, että infrastruktuuri mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön myös pitkillä matkoilla. Asetuksessa määritellään lataus- ja tankkausasemille maksimietäisyydet Euroopan pääteillä.
- Energiaverodirektiivi
Energiaverodirektiivin uudistuksen myötä kaikkein saastuttavimpia polttoaineita verotetaan eniten, minkä ansiosta kestävimmistä energiamuodoista tulee houkuttelevampia.
- Raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetus
55-ilmastopaketin tavotteiden lisäksi Euroopan komissiolla on käsittelyssä asetus, jonka myötä uusille markinoille asetettaville raskaille ajoneuvoille asetetaan hiilidioksidipäästöjen maksimiraja-arvot. Asetuksen tavoitteena on parantaa ajoneuvojen energiatehokkuutta ja siten teillä liikkuisi entistä enemmän vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja. EU:n komission ehdotuksen mukaan päästövähennystavoite on 45% vuoteen 2030 mennessä ja 90% vuoteen 2040 mennessä. Perä- ja puoliperävaunujen osalta energiatehokkuuden tulisi parantua 7,5% vuoteen 2030 mennessä.
Ehdotuksen mukaan asetusta sovelletaan muun muassa kuorma-autoihin (yli 5 tkg) ja perävaunuihin. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi jäämässä pienet ajoneuvovalmistajat (max. 100 ajoneuvoa/vuosi) sekä työkoneet, työajoneuvot sekä erityiskäyttöajoneuvot. Suomi on neuvotteluissa esittänyt yli 70 tonnin raskaiden yhdistelmien jättämisen soveltamisalan ulkopuolelle, mikä ei saanut kannatusta. Kompromissina asetustekstiin on lisätty oma määritelmänsä raskaissa yhdistelmissä käytettäville ajoneuvoille. On kuitenkin vielä epävarmaa, millä tavalla kyseisten raskaiden yhdistelmien päästöt huomioidaan laskelmissa.
Kustannukset nousevat ja uusiutuvien käyttövoimien saatavuus paranee
EU Fit for 55 -ilmastopaketin tavoitteena on vähentää merkittävästi Euroopan Unionin kasvihuonepäästöjä ja siten hillitä ilmaston lämpenemistä. Toimenpiteiden tarkat vaikutukset maantieliikenteeseen ovat yhä epäselvät, mutta on todennäköistä, että logistiikan kustannukset tulevat nousemaan muun muassa merenkulun päästökauppajärjestelmän sekä taakanjakoasetuksen myötä. Ensi vuoden alusta alkaen varustamot alkavat veloittaa asiakkailtaan niin kutsuttua ETS-lisämaksua. Myös ajoneuvokaluston energiatehokkuuteen liittyvät velvoitteet kasvattanevat investointikuluja, jotka tulevat mitä todennäköisimmin näkymään kohonneina kuljetuskustannuksina.
Ilmastotoimenpiteet näkyvätkin jo muutamissa Euroopan maissa tiemaksukorotuksina. Esimerkiksi Saksassa raskaan liikenteen tiemaksukorotukset ovat astuneet voimaan 1.12.2023. Kyseistä maksua sovelletaan yli 3,5 tonnin painoisiin tavaraliikenteen ajoneuvoihin. Vastaavia maksuja on otettu käyttöön myös Unkarissa ja Itävallassa.
Uusiutuvien käyttövoimien lataus- ja tankkausinfrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa ympäristöystävällisemmät kuljetukset myös pitkille matkoille, kun lataus- ja tankkausasemien verkosto rakennetaan kattamaan Euroopan päätiet. Energiaverouudistus osaltaan lisää vastuullisempien polttoaineiden ja käyttövoimien saatavuutta ja houkuttelevuutta, kun niiden verotusta kevennetään.
Suomessa paljon käytettyjen erikoisraskaiden ajoneuvoyhdistelmien positiivisia ympäristövaikutuksia ei ole huomioitu Euroopan komission neuvotteluissa, mutta vaikuttamistyö jatkuu yhä.
Lähteet: Euroopan Komissio, Liikenne- ja viestintäministeriö, Valtioneuvosto, Ympäristöministeriö
