Webinaari Q&A – Elokuu 2022

Hintakehitykseen vaikuttavat pääasiassa rahtitilan kysynnän ja saatavuuden suhde sekä lentokerosiinin hinta. Epävarmuustekijöitä on edelleen paljon ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Myös reittikohtaiset heilahtelut ovat edelleen merkittäviä. Tällä hetkellä lentokerosiinin hinta on niin korkealla, että se pitää yleisesti myös hintatason korkeana. Alueelliset lockdownit ovat edelleen mahdollisia, mutta tietysti toivomme, että niistä olisi päästy jo eroon. Suurin riski lockdownille taitaa olla maissa joissa on niin sanottu nollatoleranssi käytössä.

Venäjän ylilentokielto vaikuttaa useimpien lentoyhtiöiden lentoreitteihin. Kiertoreittien vuoksi lentojen operointi on aikaisempaa kalliimpaa ja suuremman polttoainekuorman vuoksi rahtia voidaan ottaa aikaisempaa vähemmän kyytiin. Kustannusten nousu yleisesti vaikuttaa myös kuljetusalaan.

Kuten edellä onkin jo mainittu, epävarmuustekijöitä on edelleen paljon ja pitkän aikavälin ennustaminen on erityisen hankalaa tässä tilanteessa.

Laivaliikenteen tilanne ja resurssit jatkuvat aika lailla samanlaisena kuin tähänkin asti. Yleiseen hintakehitykseen vaikuttaa muun muassa talouden kehitys: tällä hetkellä hinta laskee monella reitillä. Lockdown riski on aina olemassa, mutta se vaihtelee maittain.

SCFI -hinta (Shanghai Containerized Freight Index) on tippunut viime aikoina. Kaukoidän tuonnissa lyhytaikaiset hinnat ovat pysyneet vielä korkealla tasolla, eivätkä ole laskeneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Tilanne ei ole heijastunut vielä pitkäaikaisiin sopimushintoihin kyseisellä liikennesuunnalla. Hintakehitys ei kuitenkaan ole samanlainen kaikilla liikennesuunnilla ja esimerkiksi rahtihintataso Euroopasta Pohjois-Amerikkaan on pysynyt edelleen korkeana. Venäjän volyymien ollessa poissa kysymys kuuluukin, kuinka kauan tyhjää kalustoa riittää vientiin. Syöttöalusten määrä on tippunut Itämerellä, mikä voi vaikuttaa myös palveluntasoon Suomessa.

Euroopan satamien ruuhkaisuus tulee jatkumaan vuonna 2023. Erilaiset häiriöt ovat vaikuttaneet laivojen liikenteeseen ja aiheuttaneet merkittäviä myöhästymisiä ja lähtöjen siirtymisiä.

Laivojen aikatauluissa pysyminen on samaa luokkaa Q3:lla kuin Q2:lla. Valtamerialukset eivät ole pysyneet liikenteessä muun muassa satamaruuhkien takia ja laivojen lähtöajat liukuvat säännöllisesti ilmoitetuista aikatauluista. Lisäksi varustamot ovat tehneet paljon laivavuorojen peruutuksia ja satamaohituksia. Osa peruutuksista on tehty teknisistä syistä, mutta varustamot ovat myös leikanneet kapasiteettia ja tarjontaansa pitääkseen rahtihintatasoaan korkealla. 

Saksassa työehtosopimusneuvotteluissa on päästy sopimukseen. UK:ssa Felixstowen satamassa valmistaudutaan toiseen lakkoaaltoon. Työtaistelun on määrä kestää kahdeksan päivää 27.9.–5.10. Felixstowen lakko menee päällekkäin Liverpoolin sataman lakon kanssa, jonka on määrä toteutua 19.9.–3.10. Kahden lakon samanaikainen toteutuminen kahdessa Iso-Britannian tärkeimmässä satamassa tulee mitä todennäköisimmin aiheuttamaan häiriöitä ja viivästyksiä.

Kuljetusajat Yhdysvaltoihin ovat hiukan nousseet ja hinnat pysyttelevät vielä suhteellisen korkealla.

Lähiajan näkymät jatkuvat samanlaisina eli melko haastavana. Muun muassa satamaohitukset ovat vaikeuttaneet liikennettä.

Isossa-Britanniassa otetaan käyttöön uusi tullausjärjestelmä CDS (Customs Declaration Services). Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain: tuonti siirtyy syyskuun loppuun mennessä ja vienti 31.3.2023 mennessä. Käsittelyaikojen venymiseen on syytä varautua siirtymäaikana.

Kuljettajapula on pahentunut sen myötä, kun venäläisten ja valkovenäläisten logistiikkayritysten ja kuljettajien toimiminen EU:ssa on kielletty. Samalla toki tavaravirrat näiden maiden osalta puuttuvat. Vallitseva kuljettajapula on johtanut palkkojen voimakkaaseen nousuun, mikä on vaikuttanut myös kuljetushintojen kohoamiseen.